TE-palvelut 2024 -uudistus

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025. Pohjois-Karjalan työllisyysalue vastaa tulevaisuudessa koko maakunnan TE-palveluista.

Pohjois-Karjalaan yhteinen työllisyysalue

Pohjois-Karjalan kunnat muodostavat yhteisen työllisyysalueen, johon kuuluvat: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Nurmes, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Työllisyysalueen vastuukuntana toimii Joensuun kaupunki.

Palvelujen järjestämisvastuun lisäksi kunnille siirtyy henkilöstöä TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta noin 150 henkilöä.    

TE-uudistuksen tavoitteena on kuntavetoinen palvelurakenne, joka edistää työnhakijan nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakasta sekä yhdistää ne kunnan muuhun palvelutarjontaan vahvistaen kunnan elinvoimatehtävää.

Pohjois-Karjalan työllisyysalueella 20 000 asiakasta

Pohjois-Karjalan työllisyysalue toimii noin 20 000 asiakkaan lakisääteisten työllisyyspalvelujen vastuuviranomaisena. Työllisyysalueen keskeisenä tehtävänä on työnhakijoiden palveluprosessin järjestäminen ja työttömyysturvan käsittely.

Työllisyysalue järjestää lakisääteisiä: 

  • työnvälityspalveluja
  • tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja
  • valmennusta
  • työvoima- ja muutosturvakoulutusta.
     

Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluihin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, koulutus- ja työkokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.

Lisäksi työllisyysalueille kuuluu hankinta- ja maksatustehtäviä.

Työllisyysalueen päätoimipiste tulee sijaitsemaan Joensuussa. Työllisyyspalveluita tarjotaan lähipalveluina alueen jokaisessa 13 kunnassa asiakastarpeiden mukaisesti. Palvelupisteitä kehitetään toimimaan monikanavaisesti sekä yhdistämään eri toimijoiden tarjoamia työllisyyttä edistäviä palveluja lähelle asiakasta. Työllisyysalueen asiakas voi asioida tarpeensa mukaisesti myös kotikuntansa ulkopuolisessa palvelupisteessä.

Työllisyysalueen toiminnan tavoitteena on Pohjois-Karjalan elinvoiman ja työllisyyden edistäminen, työttömyyden laskeminen erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta, maahanmuuttajien työllistymisen parantaminen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon tehostaminen.

Toiminnasta sovittu kuntien välillä

Työllisyysalueen toiminta perustuu Pohjois-Karjalan kuntien väliseen järjestämisvastuusopimukseen. Siinä sovitaan työllisyysalueen hallinnosta, taloudesta, henkilöstöstä, toimitiloista ja välineistä sekä palvelukokonaisuudesta ja sen kehittämisestä.

Järjestämisvastuusopimuksen lisäksi työllisyysalueen toimintaa ohjaa kuntien ja verkostokumppaneiden välinen yhteistyösopimus, josta käytetään nimeä Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemi.

Työllisyysalueen tekemien hankintojen valmistelusta ja sopimuksista vastaa Pohjois-Karjalan hankintatoimi.

Monialaisen tuen yhteistoimintamallia sekä nuorten monialaista yhteispalvelua ohjaa työllisyysalueen, kuntien, hyvinvointialueen ja Kelan yhteistyösopimus. Monialaisen tuen yhteistoimintamallilla ja nuorten monialaisella yhteispalvelulla on sopimustoimijoiden muodostama yhteinen johtoryhmä.

Työllisyysalueella on mahdollisuus tehdä erillisiä sopimuksia muiden työllisyysalueiden kanssa esimerkiksi äkillisissä rakennemuutostilanteissa.

Palveluiden suunnittelua ohjaa järjestämissuunnitelma

Työvoimapalvelujen järjestämistä varten on tehty järjestämissuunnitelma.

Järjestämissuunnitelma ohjaa työllisyysalueen ensimmäisen palvelusuunnitelman ja talousarvion laatimista sekä tukee siirtymän käytännön järjestelyjä. Suunnitelma hyväksytään ennen 1.1.2025 tapahtuvaa TE-palvelujen varsinaista siirtymää.

Kyseessä on lakisääteinen suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä. Suunnitelma on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriölle järjestämisvastuusopimuksen yhteydessä lokakuussa 2023.

TE-uudistus muuttaa kuntataloutta

Työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus muuttaa kuntataloutta ja nostaa TE-kokonaisuuden kunnille merkittäväksi palvelukokonaisuudeksi. TE-palveluiden osuus kuntien käyttökuluista tulee olemaan noin 10 prosenttia.

Kunnille siirtyvä kokonaisuus voidaan jakaa kahteen osaan: siirtyviin palveluihin sekä kasvaviin etuuskuluihin. Siirtyvien palveluiden osalta kustannuksia kasvattavat sekä lakisääteiset että vapaaehtoisesti järjestettävät, työllisyyttä ja elinvoimaa edistävät palvelut.

Kunnat osallistuvat jatkossa myös entistä enemmän työttömyysetuuksien rahoittamiseen. Yksittäisen kunnan rahoitusosuus muuttuu sekä työttömyyden määrän että pituuden mukaan. Mitä pidempään yksittäisen henkilön työttömyys kestää, sitä isomman osan kunta joutuu etuuskuluista maksamaan. Työttömyysetuuksien rahoitusvastuu on peruskunnilla, vaikka palveluita hoitaisi kuntien puolesta työllisyysalue. Uudella työttömyysturvavastuulla eli niin kutsutulla kannustinmallilla kuntia ohjataan ja kannustetaan huolehtimaan työllisyydestä sekä järjestämään palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Tehtävän valtionosuus tulee yleiskatteellisena jokaiseen kuntaan ja jo nyt tiedetään, että valtionosuus vähenee TE-palvelujen nykytilanteeseen nähden merkittävästi. Valtion aikaisempi määrärahojen käyttö tai nykytila ei sido kuntia tulevaisuudessa. Kuntien rahoitusvastuu laajenee työmarkkinatuen lisäksi myös ansio- ja peruspäivärahaan, joita aletaan maksamaan sadan etuuspäivän jälkeen. Kunnan maksuosuus kasvaa päiväkertymän mukana ja sitä maksetaan myös palveluiden ajalta. Työttömyysturvan maksuosuudelta poistuu ainoastaan siirtymällä työhön tai toiselle etuudelle. Työttömyysturvan maksuosuuden kasvu kompensoidaan täysimääräisesti vuoden 2023 tiedoin.

Työllisyyden hoidossa mukana iso joukko toimijoita

TE-uudistuksella tavoitellaan systeemistä muutosta. Vastuunvaihto valtion ja kunnan välillä ei yksin vastaa työllisyyden edistämisen haasteisiin. Systeeminen muutos tarkoittaa käytännössä työllisyyden toimijaverkoston yhteistyön tiivistämistä asiakkaan (työnhakija tai työnantaja) tarpeiden mukaisesti. Pohjois-Karjalassa systeeminen muutos edellyttää maakunnallisen kumppanuusverkoston kehittämistä lakisääteisten työvoimapalvelujen rinnalle. Tätä yhteistyöverkostoa kutsutaan työllisyyden ekosysteemiksi.

Ekosysteemi on maakunnallinen, koska verkostokumppanuudet ja työssäkäyntialue eivät toimi kuntarajojen mukaisesti. Ekosysteemin pohjana toimii muun muassa Joensuun kaupungin Luotsi-hankkeen kehittämä monialainen palvelualusta sekä työllisyystoimijoiden aikaisempi verkostotyö. Työllisyysalue vastaa Pohjois-Karjalassa ekosysteemin hallinnoinnista lakisääteisten työvoimapalvelujen järjestämisen lisäksi. Ekosysteemi on kumppaneiden sopimuksellista yhteistyötä ja perustuu vapaaehtoisuuteen.

Työllisyyden ekosysteemitoiminta  on käynnistynyt lokakuussa 2023. Ekosysteemitoimijat  perustavat johtoryhmän, joka valmistelee, ohjaa ja seuraa työllisyyden ekosysteemin kehittämisohjelmaa. Toiminnan tueksi perustetaan teemakohtaisia alatyöryhmiä, jotka kehittävät ja toimeenpanevat kehittämisohjelman sisältöjä. Vuoden 2024 aikana toiminnan tueksi laaditaan ekosysteemisopimus ja ekosysteemin kehittämisohjelma vuosille 2024–2027.

YHTEYSTIEDOT

Riikka Vartiainen

Työllisyyspäällikkö, Joensuun seudun työllisyyden kuntakokeilun johtaja
 050 434 8641
riikka.vartiainen@joensuu.fi

Sivu arviointi ja palaute