Kiihtelysvaaran jylhän kumpuilevat maisemat perustuvat Karelidien muinaisvuoristoon. Kiihtelysvaaran vaarojen kanssa samaan muinaisvuorten sukuun kuuluvat myös Kolin kalliot ja Lapin tunturit. Aika on kuluttanut aikanaan Alppien korkuisen vuorijonon kompaktimman kokoiseksi, mutta vaaroilta avautuvat kaukomaisemat ovat yhäkin omaa luokkaansa. Heinävaaran Kiihtelyksen ja Raatevaaran muinaisten vuorten päältä maisemaa mittaillessa aikojen kulku on vahvasti läsnä.
Suurten metsien vallitsemaa erämaisemaa pilkkovat pienet pittoreskit järvet ja joet, joista Jänisjoki virtaa voimakkaimpana. Hengähdystauon erämetsään tuovat kaskiviljelyn jäljiltä levinneet koivikot ja lepikot. Ja voipa Oskolankosken luontopolulla sukeltaa myös satumaiseen saniaismetsään.
Kiihtelysvaara tarjoaa mahtavat mahdollisuudet eräilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Upea Oravantaival ja Hiidenvaaran luontopolku ovat retkeilijöiden suosiossa ja valaistuja hiihto- ja juoksureittejä riittää kuntoilijoille. Parasta ovat kuitenkin marjoja pullistelevat metsät, tuoksuvat lakkasuot ja kalaisat vedet. Sanko kourassa sankoissa metsissä samoilu – parempaa ajanvietettä on vaikea kuvitella!
Historia elää Kiihtelysvaarassa vahvasti muussakin kuin maisemassa. Kiihtelysvaaran pitäjä on kansanlaulujen ja -tarinoiden kehto, jossa aikojen taakse ulottuvaa perinnettä vaalitaan yhäkin vahvasti. Tarinat Ouli-rosvosta, jättiläisen myllynkivestä ja lemmenjuomia keittelevästä Kuoprin-Riitasta kulkevat yhä suusta suuhun.
Keräysmatkoillaan Kiihtelysvaarassa pysähtynyt Elias Lönrot ihasteli, kuinka kantele kaikui jokaisesta talosta. Pitäjällä onkin kasvanut useita runonlaulajia. Oskolan Väinämöisen Aatami Kärnän ja aikalaistensa runoissa soiva Kiihtelysvaaran omaperäinen murre nostaa Kiihtelyksen kansanlauluaarteen omalle tasolleen.
Kiihtelysvaaran murteesta ja sananparsista on kirjoitettu useita teoksia. Ruben Erik Nirvi teki hurjan työn tallentaessaan yli 40 000 sanalapun kokoelman, josta on koostettu yksi Suomen ensimmäisestä murresanakirjoista, 10-osainen jättiläinen! Taitelija Kyllikki Malisto keräsi intohimoisesti Kiihtelysvaaran kansanlauluja, joista yli 300 on nuotitettu kirjaan Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta. Kauniisti soivasta kiihtelyksen kielestä voi yhäkin nauttia kyläteillä kulkiessa.
Kiihtelysvaara on kulttuuripitäjä, joka osaa arvostaa menneisyyttään. Rakkaudella vaalitut perinnemaisemat ovat portteja historiaan ja menneiden aikojen kulttuuriin. Entisen ajan elämään voi tutustua kirkonkylällä vaikuttavassa, vanhaan makasiiniin rakennetussa kotiseutumuseossa. Erityisen upea on myös Heinävaaran puukoulu.
Perinteet elävät myös ruokakulttuurissa. Käsillä tekeminen ja luonnon antimien hyödyntäminen huipentuu hulvattomissa Tattikarnevaaleissa ja MM-tatin kisoissa, joissa etsitään maailman parasta herkkutattien kerääjää!
Tattikarnevaalien taustalla toimii yhdistys, kuinkas muutenkaan. Kiihtelysvaaralaiset ovat erittäin aktiivisia yhteisöllisessä toiminnassa. Pitäjällä toimii useita järjestöjä ja kyläyhdistyksiä, jotka järjestävät aktiivisesti tapahtumia kyläpesäpallosta tattiradioon.
Yhdessä tekemisen ja tarinaniskemisen ohella kiihtelysvaaralaiset tunnetaan ystävällisinä ja vieraanvaraisina ihmisinä, jotka suhtautuvat kulkijoihin mutkattoman välittömästi. Siksi Kiihtelysvaaran pitäjään onkin niin helppo asettua. Tuttavallisiin naapureihin on helppo tutustua, mutta laajojen tonttien myötävaikutuksella väljyyttä ja yksityisyyttä riittää vaativampaankin makuun! Tästä johtuneekin, että useat kansainvälisesti toimivat yritykset ja yrittäjät ovat valinneet Kiihtelysvaaran pitäjän kotipesäkseen.
Jyhkeät maisemat, ylväs kulttuurihistoria, ystävälliset asukkaat ja kätevät palvelut tekevät Kiihtelysvaarasta pitäjän, jossa kenen tahansa on helppo hengittää.
